Suurherttua on ruhtinaallinen arvonimi, joka sijoittuu kuninkaan ja herttuan väliin. Ensimmäinen tätä arvonimeä käyttänyt henkilö oli Firenzen Cosimo I, jonka paavi Pyhä Pius V korotti Toscanan suurherttuaksi 1569. Badenin ja Hessen-Darmstadtin hallitsijat ottivat suurherttuan arvon käyttöön 1806, kun he osallistuivat Reinin liiton perustamiseen. Arvonimeä käyttivät myös 1815–1918 Saksan liiton jäseninä olleet Meclenburg-Schwerinin, Mecklenburg-Strelitzin, Oldenburgin ja Sachsen-Weimar-Eisenachin herttuat. Itävallan keisarin arvonimiin sisältyi Krakovan ja Toscanan suurherttuan arvo, ja Preussin kuninkaan arvonimiin Ala-Reinin ja Posenin suurherttuan arvo. Luxemburgin hallitsijalla on ollut suurherttuan arvo vuodesta 1815 lähtien.

Suurherttua on ruhtinaallinen arvonimi, joka sijoittuu kuninkaan ja herttuan väliin. Ensimmäinen tätä arvonimeä käyttänyt henkilö oli Firenzen Cosimo I, jonka paavi Pyhä Pius V korotti Toscanan suurherttuaksi 1569. Badenin ja Hessen-Darmstadtin hallitsijat ottivat suurherttuan arvon käyttöön 1806, kun he osallistuivat Reinin liiton perustamiseen. Arvonimeä käyttivät myös 1815–1918 Saksan liiton jäseninä olleet Meclenburg-Schwerinin, Mecklenburg-Strelitzin, Oldenburgin ja Sachsen-Weimar-Eisenachin herttuat. Itävallan keisarin arvonimiin sisältyi Krakovan ja Toscanan suurherttuan arvo, ja Preussin kuninkaan arvonimiin Ala-Reinin ja Posenin suurherttuan arvo. Luxemburgin hallitsijalla on ollut suurherttuan arvo vuodesta 1815 lähtien.