Suurherttua on ruhtinaallinen arvonimi, joka sijoittuu
kuninkaan ja
herttuan väliin. Ensimmäinen tätä arvonimeä käyttänyt henkilö oli
Firenzen Cosimo I, jonka paavi
Pyhä Pius V korotti
Toscanan suurherttuaksi 1569.
Badenin ja Hessen-Darmstadtin hallitsijat ottivat suurherttuan arvon käyttöön 1806, kun he osallistuivat
Reinin liiton perustamiseen. Arvonimeä käyttivät myös 1815–1918
Saksan liiton jäseninä olleet Meclenburg-Schwerinin, Mecklenburg-Strelitzin, Oldenburgin ja Sachsen-Weimar-Eisenachin herttuat. Itävallan
keisarin arvonimiin sisältyi
Krakovan ja Toscanan suurherttuan arvo, ja
Preussin kuninkaan arvonimiin Ala-Reinin ja
Posenin suurherttuan arvo.
Luxemburgin hallitsijalla on ollut suurherttuan arvo vuodesta 1815 lähtien.