Soinnillinen äänne syntyy, kun äänihuulet värähtelevät kurkunpäässä. Vokaalit ovat luonnostaan soinnillisia, osalla konsonanteista on sekä soinnillinen että soinniton variantti. Suomessa on esimerkiksi dentaalinen klusiilipari t - d, joista t on soinniton ja d soinnillinen. Koska suomen murteissa ei ole soinnillisia klusiileja (itse asiassa ei edes d:tä kuin Turun tienoilla), ne ääntyvät perisuomalaisen suussa varsin soinnittomina. Monet ajavat pussilla ja syövät panaania matkalla eläintarhaan katsomaan korilloja. Helsingin slangissa p ja b ovat vuosikymmeniä olleet vapaassa vaihtelussa: on samantekevää onko jalassasi popot vai bobot, kengät kuin kengät.

Soinnillinen äänne syntyy, kun äänihuulet värähtelevät kurkunpäässä. Vokaalit ovat luonnostaan soinnillisia, osalla konsonanteista on sekä soinnillinen että soinniton variantti. Suomessa on esimerkiksi dentaalinen klusiilipari t - d, joista t on soinniton ja d soinnillinen. Koska suomen murteissa ei ole soinnillisia klusiileja (itse asiassa ei edes d:tä kuin Turun tienoilla), ne ääntyvät perisuomalaisen suussa varsin soinnittomina. Monet ajavat pussilla ja syövät panaania matkalla eläintarhaan katsomaan korilloja. Helsingin slangissa p ja b ovat vuosikymmeniä olleet vapaassa vaihtelussa: on samantekevää onko jalassasi popot vai bobot, kengät kuin kengät.