Slaavit ovat slaavilaisten kielten puhujia, jotka ovat jakaantuneet useisiin, lähinnä Keski- ja Itä-Euroopassa asuviin, etnisiin ryhmiin. Kielellisen yhteyden lisäksi slaavilaisuudella viitataan yleisesti myös koettuun tai luultuun geneettiseen tai kulttuuriseen yhteyteen. Selkeintä olisi käyttää sanaa slaavi vain kielistä puhuttaessa, sillä slaavilaiset kielet ovat kiistatta sukua toisilleen, kun taas ns. slaavilaiset kulttuurit ovat keskenään hyvin erilaisia, eikä ole olemassa yhtä slaavilaista mielenlaatua tai geeniperimää. Näin ei yleiskielessä kuitenkaan ole ollut tapana. Vaikka slaavien välillä on vain kielellinen yhteys, eri aikoina ja eri konteksteissa slaavit on nähty ja haluttu nähdä yhtenä ryhmänä. Sekä slaavit itse että muut kuin slaavit ovat eri aikoina kokeneet slaavilaisten kansojen olevan sukua. Slaavien yhtenäisyyttä erityisesti korostavaa ajattelua kutsutaan panslavismiksi. Panslavismi eli voimakkaana poliittisena liikkeenä lähinnä 1800-luvun puolivälissä.

Slaavit ovat slaavilaisten kielten puhujia, jotka ovat jakaantuneet useisiin, lähinnä Keski- ja Itä-Euroopassa asuviin, etnisiin ryhmiin. Kielellisen yhteyden lisäksi slaavilaisuudella viitataan yleisesti myös koettuun tai luultuun geneettiseen tai kulttuuriseen yhteyteen. Selkeintä olisi käyttää sanaa slaavi vain kielistä puhuttaessa, sillä slaavilaiset kielet ovat kiistatta sukua toisilleen, kun taas ns. slaavilaiset kulttuurit ovat keskenään hyvin erilaisia, eikä ole olemassa yhtä slaavilaista mielenlaatua tai geeniperimää. Näin ei yleiskielessä kuitenkaan ole ollut tapana. Vaikka slaavien välillä on vain kielellinen yhteys, eri aikoina ja eri konteksteissa slaavit on nähty ja haluttu nähdä yhtenä ryhmänä. Sekä slaavit itse että muut kuin slaavit ovat eri aikoina kokeneet slaavilaisten kansojen olevan sukua. Slaavien yhtenäisyyttä erityisesti korostavaa ajattelua kutsutaan panslavismiksi. Panslavismi eli voimakkaana poliittisena liikkeenä lähinnä 1800-luvun puolivälissä.