Sisäkorva on ohimoluun sisällä oleva korvan osa, joka on nesteen täyttämä. Muut korvan osat ovat välikorva ja ulkokorva, johon luetaan kuuluvaksi korvalehti ja korvakäytävä. Sisäkorvassa sijaitsevat kuulo- ja tasapainoreseptorit. Kuuloreseptorit ovat  simpukassa simpukkatiehyeessä ja ne reagoivat sisäkorvaan tuleviin painevärähtelyihin. Ulkokorvasta tuleva ääni kulkee välikorvaan tärykalvon kautta, jonka värähtely siirtyy kuuloluuketjun värähtelyiksi. Kuuloluuketjun ensimmäinen osa, vasara, siirtää värähtelyt ensin alasimen kautta jalustimeen. Jalustin on kiinnittyneenä eteisikkunaan, jonka värähtely aiheuttaa sisäkorvan nesteiden värähtelyä. Nesteiden värähtely aiheuttaa tyvikalvon liikkeen, jonka päällä sijaitsevat kuuloreseptorisolut. Tyvikalvon liikkuessa kuuloreseptorit osuvat yläpuolellaan olevaan katekalvoon ja tämä kosketus saa aikaan kuuloreseptoriin liittyneissä hermosyissä hermoimpulsseja. Nämä hermoimpulssit saavat aivoihin saapuessaan aikaan kuuloaistimuksen.

Sisäkorva on ohimoluun sisällä oleva korvan osa, joka on nesteen täyttämä. Muut korvan osat ovat välikorva ja ulkokorva, johon luetaan kuuluvaksi korvalehti ja korvakäytävä. Sisäkorvassa sijaitsevat kuulo- ja tasapainoreseptorit. Kuuloreseptorit ovat  simpukassa simpukkatiehyeessä ja ne reagoivat sisäkorvaan tuleviin painevärähtelyihin. Ulkokorvasta tuleva ääni kulkee välikorvaan tärykalvon kautta, jonka värähtely siirtyy kuuloluuketjun värähtelyiksi. Kuuloluuketjun ensimmäinen osa, vasara, siirtää värähtelyt ensin alasimen kautta jalustimeen. Jalustin on kiinnittyneenä eteisikkunaan, jonka värähtely aiheuttaa sisäkorvan nesteiden värähtelyä. Nesteiden värähtely aiheuttaa tyvikalvon liikkeen, jonka päällä sijaitsevat kuuloreseptorisolut. Tyvikalvon liikkuessa kuuloreseptorit osuvat yläpuolellaan olevaan katekalvoon ja tämä kosketus saa aikaan kuuloreseptoriin liittyneissä hermosyissä hermoimpulsseja. Nämä hermoimpulssit saavat aivoihin saapuessaan aikaan kuuloaistimuksen.