Simpukat (Bivalvia) ovat nilviäisiin kuuluva luokka, jossa on noin 15 000 lajia (suurin nilviäisluokka kotiloiden jälkeen). Kaikilla simpukoilla on kaksiosainen, saranallinen kuori. Kuoressa on kasvurenkaita, joilla simpukan ikä voidaan periaatteessa määrittää. Kuorenpuoliskojen alla sijaitsevat vaippaliuskat, jotka erittävät kuoren, ja niiden alla kidusliuskat. Kidusliuskojen välissä on ruumis ja jalka, joka liikkuessa työnnetään ulos. Simpukat elävät vedenpohjassa, usein pohjaliejuun kaivautuneena ja liikkuvat pohjassa työntämällä jalkansa kuoren välistä pohjamutaan, ja vetämällä sen takaisin, jolloin simpukka liikkuu hieman. Jotkut lajit ovat myös kohtalaisia uimareita. Simpukoilla on yleensä kaksi (joillain lajeilla yksi) suurta lihasta, joilla kuoret suljetaan tiukasti. Elävän simpukan kuoren avaaminen vaatii voimaa. Simpukoilla ei ole lainkaan päätä, eikä radulaa tai muuta kalustoa ravinnon jauhamiseen, jotenuseimmat niistä syövät vain pieneliöitä. Joukkoon mahtuumyös raadonsyöjiä ja joitakin petoja.

Simpukat (Bivalvia) ovat nilviäisiin kuuluva luokka, jossa on noin 15 000 lajia (suurin nilviäisluokka kotiloiden jälkeen). Kaikilla simpukoilla on kaksiosainen, saranallinen kuori. Kuoressa on kasvurenkaita, joilla simpukan ikä voidaan periaatteessa määrittää. Kuorenpuoliskojen alla sijaitsevat vaippaliuskat, jotka erittävät kuoren, ja niiden alla kidusliuskat. Kidusliuskojen välissä on ruumis ja jalka, joka liikkuessa työnnetään ulos. Simpukat elävät vedenpohjassa, usein pohjaliejuun kaivautuneena ja liikkuvat pohjassa työntämällä jalkansa kuoren välistä pohjamutaan, ja vetämällä sen takaisin, jolloin simpukka liikkuu hieman. Jotkut lajit ovat myös kohtalaisia uimareita. Simpukoilla on yleensä kaksi (joillain lajeilla yksi) suurta lihasta, joilla kuoret suljetaan tiukasti. Elävän simpukan kuoren avaaminen vaatii voimaa. Simpukoilla ei ole lainkaan päätä, eikä radulaa tai muuta kalustoa ravinnon jauhamiseen, jotenuseimmat niistä syövät vain pieneliöitä. Joukkoon mahtuumyös raadonsyöjiä ja joitakin petoja.