Silkki on
silkkiperhosen toukan koteloista eli
kokongeista kelattua kuitua ja siitä valmistettavaa kangasta. Ylivoimaisesti tärkein silkkiperhoslaji on
mulperiperhonen (
Bombyx mori), vaikkakin noin 180 muunkin perhoslajin toukat kehräävät silkkiä. On olemassa useita muitakin perhoslajeja, joita kasvatetaan niiden toukkien kehräämän silkin takia.
Raakasilkki koostuu kahdesta valkuaisaineesta, fibroiinista ja serisiinistä. Serisiiniä pehmitetään kuumassa vedessä. Pehmittämisen jälkeen kuidut kehitään ja kuivataan. Kuiduista taas valmistetaan värjäämällä, valkaisemalla, kehräämällä ja kutomalla erilaisia silkkikankaita.
Kiinalaiset aloittivat silkinviljelyn jo noin 2600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, mutta he eivät suostuneet kertomaan muille kuinka silkkiä tehdään.
Etelä-Eurooppaan, pääasiassa
Sisiliaan, tuotiin silkkiperhosen toukkia
1100-luvulla.
Ranskaan toukkia alettiin tuoda
1400-luvulla, ja
Lyon ohitti pian italialaiset Euroopan tunnetuimpana silkintuottajana.. Silkin vuosituotanto on nykyään noin 70 000 tonnia ja sen viljely on keskittynyt nykyään erityisesti
Japaniin,
Kiinaan ja
Intiaan sekä muuhun
Kaukoitään.