Sarvivälke on monimutkainen ketjusilikaattiryhmään kuuluva mineraaliseos. Sarvivälkettä ei ole tunnustettu omaksi mineraalikseen, mutta nimeä käytetään yleisesti viittaamaan tummaan amfiboliin. Se on kolmen molekyylin isomorfinen sekoitus: kalsium-rauta-magnesium-silikaatti, alumiini-rauta-magnesium-silikaatti ja rauta-magnesium-silikaatti. Toisinaan sarvivälke sisältää myös mangaania, titaania ja natriumia. Fluoridi korvaa usein hydroksyylin. Hornbleden yleinen kemiallinen kaava on (Ca,Na)_2-3(Mg,Fe,Al)₅(Al,Si)₈O₂₂(OH,F)₂. Sarvivälkkeen kovuus on 5-6, sen ominaispaino on 2,9 - 3,4, ja on väriltään tavallisesti himmeänvihreä, vihertävänruskea tai musta. Sen lohkeavuuskulmat ovat 56 ja 124 astetta. Se sekoitetaan usein augiittiin ja biotiittikiilteeseen, jotka ovat mustia ja jotka esiintyvät graniitissa ja charnockiitissa. Kiderakenteeltaan se on rakeista tai sälöistä.

Sarvivälke on monimutkainen ketjusilikaattiryhmään kuuluva mineraaliseos. Sarvivälkettä ei ole tunnustettu omaksi mineraalikseen, mutta nimeä käytetään yleisesti viittaamaan tummaan amfiboliin. Se on kolmen molekyylin isomorfinen sekoitus: kalsium-rauta-magnesium-silikaatti, alumiini-rauta-magnesium-silikaatti ja rauta-magnesium-silikaatti. Toisinaan sarvivälke sisältää myös mangaania, titaania ja natriumia. Fluoridi korvaa usein hydroksyylin. Hornbleden yleinen kemiallinen kaava on (Ca,Na)_2-3(Mg,Fe,Al)₅(Al,Si)₈O₂₂(OH,F)₂. Sarvivälkkeen kovuus on 5-6, sen ominaispaino on 2,9 - 3,4, ja on väriltään tavallisesti himmeänvihreä, vihertävänruskea tai musta. Sen lohkeavuuskulmat ovat 56 ja 124 astetta. Se sekoitetaan usein augiittiin ja biotiittikiilteeseen, jotka ovat mustia ja jotka esiintyvät graniitissa ja charnockiitissa. Kiderakenteeltaan se on rakeista tai sälöistä.