Rautalankamusiikki on alun perin 1960-luvun
instrumentaalimusiikkia, jota esitetään neljän soittajan voimin: kahdella
sähkökitaralla (soolo- ja komppikitara), sähköbassolla sekä rummuilla. Voi sisältää myös muita soittimia sekä laulua. Nimi "rautalankamusiikki" tulee
sähkökitaran kielistä. Alun perin nimitys tulee itse asiassa Ruotsista.
Juha Vainio suomensi ja levytti vuonna 1964 ruotsalaisen Sören Andersonin tekemän parodialevyn "Sveriges Elektriska Ståltrådsorkester". Suomenkieliseksi nimeksi Juha "Watt" Vainio antoi "Paras rautalankayhtye". Siihen asti näistä bändeistä oli käytetty arkista nimitystä "kitarayhtye", mutta Vainion levyn myötä musiikinlajia alettiin kutsua rautalankamusiikiksi ja esittäjiä vastaavasti rautalankayhtyeiksi.
