Rasvakudos, puhekielessä läski, on yksi
kudoslajeista ja se kuuluu
luu-,
rusto- ja
sidekudoksen kanssa
tukikudoksiin. Rasvakudos sisältää suuria
rasvapisaroiden täyttämiä
soluja, joita kutsutaan adiposyyteiksi eli rasvasoluiksi. Adiposyyttien
tuma ja
sytoplasma ovat työntyneet aivan solun reunalle rasvapisaran täyttäessä solun. Rasvapisara muodostuu useimmiten
triglyserideistä, joita voidaan valmistaa myös elimistöön tulleista ylimääräisistä
aminohapoista deaminaation tai transaminaation kautta sekä monoglyserideistä. Rasvakudosta esiintyy runsaimmin
ihonalaiskudoksessa ja eräiden
sisäelinten ympärillä. Rasvakudoksen tehtävänä on toimia energiavarastona ja suojata
elimistöä ulkoa tulevilta kolhuilta. Elimistön ollessa katabolisessa tilassa rasvakudoksessa tapahtuu lipolyysiä, jolloin triglyseridejä pilkotaan
glyseroliksi sekä vapaiksi
rasvahapoiksi. Glyserolista
maksa valmistaa
glukoosia ja vapaat rasvahapot pilkkoutuvat solujen
mitokondrioissa aktiiviseksi etikkahapoksi reaktiossa, jota kutsutaan beetaoksidaatioksi. Rasvakudoksessa retikuliinisäikeet eli verkkosäikeet muodostavat verkostoja tukemaan yksittäisiä soluja. Läskikerros on synonyymi rasvakudokselle.
