Palorypälehappo on alfa-ketohappo. Sitä syntyy elimistössä, kun glukoosi hajoaa kahdeksi palorypälehapoksi glykolyysissä. Samalla saadaan jonkin verran energiaa. Palorypälehapon suoloja, estereitä tai ionimuotoja nimitetään pyruvaateiksi. Palorypälehappo voi hajota edelleen maitohapoksi, jos happea tai mitokondrioita ei ole tarpeeksi. Näin tapahtuu muun muassa veren punasoluissa, joissa ei ole lainkaan mitokondrioita. Maitohappoon päättyvää glukoosin hajoamista kutsutaan anaerobiseksi glykolyysiksi. Jos taas happea ja mitokondrioita on riittävästi, palorypälehappo muuttuu sitruunahappokierrossa edelleen asetyylikoentsyymi-A:ksi sekä hiilidioksidiksi, jolloin kyseessä on aerobinen glykolyysi. Asetyylikoentsyymi-A:ta solut käyttävät energian tuotannossaan Krebsin syklissä ja oksidatiivisessa fosforylaatiossa.
Palorypälehappo on alfa-ketohappo. Sitä syntyy elimistössä, kun glukoosi hajoaa kahdeksi palorypälehapoksi glykolyysissä. Samalla saadaan jonkin verran energiaa. Palorypälehapon suoloja, estereitä tai ionimuotoja nimitetään pyruvaateiksi. Palorypälehappo voi hajota edelleen maitohapoksi, jos happea tai mitokondrioita ei ole tarpeeksi. Näin tapahtuu muun muassa veren punasoluissa, joissa ei ole lainkaan mitokondrioita. Maitohappoon päättyvää glukoosin hajoamista kutsutaan anaerobiseksi glykolyysiksi. Jos taas happea ja mitokondrioita on riittävästi, palorypälehappo muuttuu sitruunahappokierrossa edelleen asetyylikoentsyymi-A:ksi sekä hiilidioksidiksi, jolloin kyseessä on aerobinen glykolyysi. Asetyylikoentsyymi-A:ta solut käyttävät energian tuotannossaan Krebsin syklissä ja oksidatiivisessa fosforylaatiossa.