Oikeuskäytäntö eli oikeuspraksis on
tuomioistuinten, erityisesti ylimpien tuomioistuinten, ja niihin rinnastettavien muiden
lakeja soveltavien toimielinten ratkaisuista muodostuva lakien soveltamistapa. Varsinkin
ennakkopäätöksillä luodaan oikeuskäytäntöä. Tällainen suppea määritelmä on
oikeustieteessä vakiintunut, mutta oikeuskäytäntö voidaan määritellä myös laajemmin, jolloin se tarkoittaa
oikeusnormien säätämistä, soveltamista ja noudattamista. Seuraavassa pitäydytään suppeassa määritelmässä.