Nimismies on suomalainen virkamies, jonka tehtäviin kuuluvat toimiminen poliisipäällikkönä, ulosottomiehenä, yleishallintovirkamiehenä sekä yleisenä syyttäjänä. Nimismiehen toimialueena on kihlakunta, jonka koko vaihtelee 5 000–200 000 asukkaan välillä. Varsinkin ennen aikaan nimismiestä kutsuttiin myös ruotsin kielestä tulleella nimellä "vallesmanni". Tällä hetkellä nimismiehiä toimii ainoastaan Pohjois-Suomessa Ennen 1990-luvun kihlakuntauudistusta niin sanotut vanhat kaupungit (vuonna 1905 perustettu Lahti ja sitä vanhemmat kaupungit) muodostivat kukin oman poliisipiirinsä, jonka johdossa oli poliisimestari. Näissä kaupungeissa, jotka käsittivät kaikki suurimmat Suomen kaupungit, alioikeutena toimi raastuvanoikeus ja syyttäjän tehtävää hoiti kaupunginviskaali. Väestökirjanpitoa ja ulosottotointa varten kaupungeissa oli maistraatti. Samaan aikaan maaseudun kunnat, entiset kauppalat ja muut niin sanotut uudet kaupungit kuuluivat kihlakuntarajojen mukaan muodostettuihin nimismiespiireihin, joitten johdossa oli nimismies. Hänen tehtävänään oli johtaa nimismiespiirin poliisilaitosta ja toimia aika ajoin istuttavilla käräjillä yleisenä syyttäjänä. Lisäksi hän hoiti ulosottotointa ja muita valtion paikallishallinnon asioita. (Seurakunnat hoitivat suurimman osan väestökirjanpidosta.)

Nimismies on suomalainen virkamies, jonka tehtäviin kuuluvat toimiminen poliisipäällikkönä, ulosottomiehenä, yleishallintovirkamiehenä sekä yleisenä syyttäjänä. Nimismiehen toimialueena on kihlakunta, jonka koko vaihtelee 5 000–200 000 asukkaan välillä. Varsinkin ennen aikaan nimismiestä kutsuttiin myös ruotsin kielestä tulleella nimellä "vallesmanni". Tällä hetkellä nimismiehiä toimii ainoastaan Pohjois-Suomessa Ennen 1990-luvun kihlakuntauudistusta niin sanotut vanhat kaupungit (vuonna 1905 perustettu Lahti ja sitä vanhemmat kaupungit) muodostivat kukin oman poliisipiirinsä, jonka johdossa oli poliisimestari. Näissä kaupungeissa, jotka käsittivät kaikki suurimmat Suomen kaupungit, alioikeutena toimi raastuvanoikeus ja syyttäjän tehtävää hoiti kaupunginviskaali. Väestökirjanpitoa ja ulosottotointa varten kaupungeissa oli maistraatti. Samaan aikaan maaseudun kunnat, entiset kauppalat ja muut niin sanotut uudet kaupungit kuuluivat kihlakuntarajojen mukaan muodostettuihin nimismiespiireihin, joitten johdossa oli nimismies. Hänen tehtävänään oli johtaa nimismiespiirin poliisilaitosta ja toimia aika ajoin istuttavilla käräjillä yleisenä syyttäjänä. Lisäksi hän hoiti ulosottotointa ja muita valtion paikallishallinnon asioita. (Seurakunnat hoitivat suurimman osan väestökirjanpidosta.)