Neogeenikausi (23,03–0 miljoonaa vuotta sitten) on kenotsooisen maailmankauden jälkimmäinen puolisko. Tällä kaudella nisäkäslajisto kehittyi kohti nykyistä, apinat kehittyivät kohti ihmistä ja ilmasto viileni ja kuivui sekä ruohotasangot laajenivat maapallolla. Aavikot laajenivat ajoittain yhä suuremmiksi, kokien välillä kosteampia kausia. Hollannin seuduilla oli mioseenin alkupuolella yli 10 miljoonaa vuotta sitten lämmin, subtrooppinen ilmasto. Mutta ilmasto alkoi viiletä ja muuttua epävakaaksi aaltoillen yhä nopeammin ja voimakkaammin. Vielä plioseenikaudella oli Hollannissa kaksi muutaman 100000 v jaksoa joiden ajan ilmasto oli Hollannissa huipussaan melkein subtrooppinen, ja noin 2,3–1,8 miljoonaa vuotta sitten lämpötilat laskivat rajusti.

Neogeenikausi (23,03–0 miljoonaa vuotta sitten) on kenotsooisen maailmankauden jälkimmäinen puolisko. Tällä kaudella nisäkäslajisto kehittyi kohti nykyistä, apinat kehittyivät kohti ihmistä ja ilmasto viileni ja kuivui sekä ruohotasangot laajenivat maapallolla. Aavikot laajenivat ajoittain yhä suuremmiksi, kokien välillä kosteampia kausia. Hollannin seuduilla oli mioseenin alkupuolella yli 10 miljoonaa vuotta sitten lämmin, subtrooppinen ilmasto. Mutta ilmasto alkoi viiletä ja muuttua epävakaaksi aaltoillen yhä nopeammin ja voimakkaammin. Vielä plioseenikaudella oli Hollannissa kaksi muutaman 100000 v jaksoa joiden ajan ilmasto oli Hollannissa huipussaan melkein subtrooppinen, ja noin 2,3–1,8 miljoonaa vuotta sitten lämpötilat laskivat rajusti.