Nefroni on munuaisen toiminnallinen yksikkö, joka suodattaa virtsaa verestä ja säätelee sen määrää sekä koostumusta. Nefroni alkaa munuaiskeräsestä joka sijaitsee munuaisen kuorikerroksessa. Munuaiskeräsessä on keräsenkotelon ( Bowmanin kotelon ) sisällä runsasmutkainen hiussuonikeränen eli glomerulus. Nefronin toinen pääosa on munuaistiehyt, eli tubulus, joka on keräsen kotelosta alkava, yksinkertaisen epiteelin verhoama ohut, 2-6cm pitkä putki ja jatkuu proksimaalisena kiemuratiehyenä U:n muotoiseen Henlen linkoon kohti munuaisydintä ja nousee takaisin kohti kuorta. Henlen lingosta munuaistubulus jatkuu distaalisena tubuluksena kokoojaputkeen, johon useamman nefronin distaaliset tubulukset yhtyvät. Kokoojaputki laskee edelleen munuaisaltaan munuaispikariin. Proksimaalista munuaistiehyttä ja Henlen lingon alkuosaa kutsutaan prosimaaliseksi tubulukseksi, Henlen lingon loppuosaa ja distaalista tiehyttä distaaliseksi tubulukseksi.

Nefroni on munuaisen toiminnallinen yksikkö, joka suodattaa virtsaa verestä ja säätelee sen määrää sekä koostumusta. Nefroni alkaa munuaiskeräsestä joka sijaitsee munuaisen kuorikerroksessa. Munuaiskeräsessä on keräsenkotelon ( Bowmanin kotelon ) sisällä runsasmutkainen hiussuonikeränen eli glomerulus. Nefronin toinen pääosa on munuaistiehyt, eli tubulus, joka on keräsen kotelosta alkava, yksinkertaisen epiteelin verhoama ohut, 2-6cm pitkä putki ja jatkuu proksimaalisena kiemuratiehyenä U:n muotoiseen Henlen linkoon kohti munuaisydintä ja nousee takaisin kohti kuorta. Henlen lingosta munuaistubulus jatkuu distaalisena tubuluksena kokoojaputkeen, johon useamman nefronin distaaliset tubulukset yhtyvät. Kokoojaputki laskee edelleen munuaisaltaan munuaispikariin. Proksimaalista munuaistiehyttä ja Henlen lingon alkuosaa kutsutaan prosimaaliseksi tubulukseksi, Henlen lingon loppuosaa ja distaalista tiehyttä distaaliseksi tubulukseksi.