Kivikausi oli kausi, jolloin työkaluja tehtiin pääasiassa kivestä ja luusta. Jos metalleja tunnettiin, niitä ei käytetty ainakaan laajasti työkalujen tekoon. Esim. piikivi ja obsidiaani (laavalasi) olivat tavallisia materiaaleja. Puuta osattiin käsitellä luultavasti satoja tuhansia vuosia sitten ainakin jossain määrin. Myöhemmällä kivikaudella hallittiin monia materiaalien taitava työstäminen. Silloin esim. peuranluusta ja mammutin syöksyhampaasta tehtiin työkaluja. Kivikausi alkoi viimeistään alkuihmisestä, Homo habilis -lajista ja jatkui joillakin maapallon alueilla hyvin pitkään, 2000-luvulle saakka. Euroopassa kivikausi päättyi jo kauan ennen ajanlaskun alkua. Kivisiä työkaluja käytettiin kauan metallin hyödyntämisen keksimisen jälkeenkin. Kivikauden ihmiset saivat pitkään ravintonsa metsästämällä, kalastamalla ja luonnon kasveja keräilemällä, maanviljely tuli kuvaan vasta jääkauden päättymisen jälkeen. Kivikautiset ihmiset lienevät asuneet useimmin majoissa ja joskus luolissakin. Varhaisen kivikauden elämäntapa muistutti alkuperäiskansojen, esim. eskimoiden, intiaanien ja aboriginaalien elämäntapaa. Nykyihminen vaihteli asuinpaikkaa sen mukaan, mistä ravinto oli eri vuodenaikoina parhaiten saatavilla. Maanviljelyn keksiminen myöhemmällä kivikaudella mullisti elämäntavan ja mahdollisti korkeamman sivistyksen kehityksen. Myöhemmin on esitetty teoria jonka mukaan myös nykyihminenkin elää periaatteessa kivikautta riippuen kuitenkin siitä mikä tämän ammatillinen osaaminen on. Väite puoltaa esimerkkiä jonka mukaan kansaa ei voida sanoa teräskautta eläväksi jos esim. yksi henkilö tuhannesta osaisi etsiä rautaa ja valmistaa siitä tavaroita mutta loput kansasta eivät olisi kiinnostuneita tällaisesta keksinnöstä eivätkä halukkaita sitä oppimaan. Väite perustuu myös siihen että suurin osa nykyajan ihmisistä ei osaisi etsiä rautaa omin päin vaan pääasialliset työkalut olisivat kiveä ja puuta ellei heille annettaisi nykytekniikan suomia mahdollisuuksia.

Kivikausi oli kausi, jolloin työkaluja tehtiin pääasiassa kivestä ja luusta. Jos metalleja tunnettiin, niitä ei käytetty ainakaan laajasti työkalujen tekoon. Esim. piikivi ja obsidiaani (laavalasi) olivat tavallisia materiaaleja. Puuta osattiin käsitellä luultavasti satoja tuhansia vuosia sitten ainakin jossain määrin. Myöhemmällä kivikaudella hallittiin monia materiaalien taitava työstäminen. Silloin esim. peuranluusta ja mammutin syöksyhampaasta tehtiin työkaluja. Kivikausi alkoi viimeistään alkuihmisestä, Homo habilis -lajista ja jatkui joillakin maapallon alueilla hyvin pitkään, 2000-luvulle saakka. Euroopassa kivikausi päättyi jo kauan ennen ajanlaskun alkua. Kivisiä työkaluja käytettiin kauan metallin hyödyntämisen keksimisen jälkeenkin. Kivikauden ihmiset saivat pitkään ravintonsa metsästämällä, kalastamalla ja luonnon kasveja keräilemällä, maanviljely tuli kuvaan vasta jääkauden päättymisen jälkeen. Kivikautiset ihmiset lienevät asuneet useimmin majoissa ja joskus luolissakin. Varhaisen kivikauden elämäntapa muistutti alkuperäiskansojen, esim. eskimoiden, intiaanien ja aboriginaalien elämäntapaa. Nykyihminen vaihteli asuinpaikkaa sen mukaan, mistä ravinto oli eri vuodenaikoina parhaiten saatavilla. Maanviljelyn keksiminen myöhemmällä kivikaudella mullisti elämäntavan ja mahdollisti korkeamman sivistyksen kehityksen. Myöhemmin on esitetty teoria jonka mukaan myös nykyihminenkin elää periaatteessa kivikautta riippuen kuitenkin siitä mikä tämän ammatillinen osaaminen on. Väite puoltaa esimerkkiä jonka mukaan kansaa ei voida sanoa teräskautta eläväksi jos esim. yksi henkilö tuhannesta osaisi etsiä rautaa ja valmistaa siitä tavaroita mutta loput kansasta eivät olisi kiinnostuneita tällaisesta keksinnöstä eivätkä halukkaita sitä oppimaan. Väite perustuu myös siihen että suurin osa nykyajan ihmisistä ei osaisi etsiä rautaa omin päin vaan pääasialliset työkalut olisivat kiveä ja puuta ellei heille annettaisi nykytekniikan suomia mahdollisuuksia.