Keliakia on
autoimmuunisairaus, jossa
rukiin,
vehnän ja
ohran sisältämä valkuaisaine
gluteeni aiheuttaa
ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa, mikä häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Vaurion aiheuttajana on gluteenin prolamiiniosa, joka vaihtelee eri viljoissa. Vehnän
gliadiini, rukiin sekaliini ja ohran hordeiini aiheuttavat immunologisen vasta-ainereaktion. Prolamiini tarttuu ohutsuolen limakalvossa sitä vastaan muodostuneeseen vasta-aineeseen, joka johtaa limakalvon nukkarakenteen tuhoutumiseen. Keliakia on perinnöllinen tauti. Jos äidillä tai isällä on keliakia, on lapsen riski saada tauti noin 10 %. Vielä ei osata sanoa, miksi osa ihmisistä saa oireita gluteenista. Mahdollisena pidetään, että perinnölliset tekijät käynnistävät gluteenin prolamiiniosaa vastaan vasta-ainereaktion. Valtaosalla keliakiapotilaista on todettavissa kudosantigeenityyppi HLA-B8. HLA-geenialue sijaitsee
kromosomissa 6. HLA-geenit selittävät vain osan keliakian perinnöllisyydestä. Uusimmissa tutkimuksissa on löydetty keliakiaan liittyvää geenialuetta 2 ja 10 kromosomeista. Tutkimuksissa todettiin kromosomissa 2 sijaitsevan CTLA-4-geenin yhteys keliakiaan. Keliakia on elinikäinen sairaus. Keliakia on normaalia yleisempää nuoruustyypin
diabetesta sairastavilla. N. 70 % keliakiaan sairastuvista on naisia ja noin 50 %:lla keliaakikoista on
laktoosi-intoleranssi, joka useimmiten aiheutuu gluteenin tuhoaman suolinukan sivuoireeksi, kun suolinukka on palautunut voidaan siirtyä jälleen maitotuotteisiin.(Lähde: Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio) Toisin kuin vilja-allergia, keliakia ei ole allergia, vaan suolistotauti. Vilja-allergia on yliherkkyys vehnälle, rukiille, ohralle ja kauralle; sitä esiintyy vain harvoin aikuisilla.