Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella. Kausi oli ensimmäinen dinosaurusten kukoistuskausista. Kehittyi valtavia nelijalkaisia kasvinsyöjäliskoja ja kaksijalkaisia petoliskoja. Kaudella oli nykyistä lämpimämpää ja laajoja trooppisia metsiä sekä aavikoita. Jättimanner Pangea hajosi kaudella mannerliikunnoissa kahteen osaan, Lauraasiaan ja Gondwanaan. Kausi on nimetty Juravuorten mukaan. Nisäkkäät olivat tällä kaudella enimmäkseen pienikokoisia ja elivät dinosaurusten varjossa. Merissä eli kalaliskoja ja joutsenliskoja ja mm. simpukkamaisia brakiopodeja, kotiloita ja muita nilviäisiä ja luukaloja. Kausi alkoi trias-jurakauden joukkosukupuutolla ja päättyi pieneen sukupuuttoaaltoon. Ilmasto viileni kauden lopussa.

Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella. Kausi oli ensimmäinen dinosaurusten kukoistuskausista. Kehittyi valtavia nelijalkaisia kasvinsyöjäliskoja ja kaksijalkaisia petoliskoja. Kaudella oli nykyistä lämpimämpää ja laajoja trooppisia metsiä sekä aavikoita. Jättimanner Pangea hajosi kaudella mannerliikunnoissa kahteen osaan, Lauraasiaan ja Gondwanaan. Kausi on nimetty Juravuorten mukaan. Nisäkkäät olivat tällä kaudella enimmäkseen pienikokoisia ja elivät dinosaurusten varjossa. Merissä eli kalaliskoja ja joutsenliskoja ja mm. simpukkamaisia brakiopodeja, kotiloita ja muita nilviäisiä ja luukaloja. Kausi alkoi trias-jurakauden joukkosukupuutolla ja päättyi pieneen sukupuuttoaaltoon. Ilmasto viileni kauden lopussa.