Hadroneiksi sanotaan hiukkasia, jotka koostuvat kvarkeista ja ne pysyvät koossa, koska vahvaa vuorovaikutusta välittävät gluonit sitovat kvarkit yhteen. Hadronit voidaan jakaa kvarkkilukumääränsä mukaan kahteen alaluokkaan: baryoneihin ja mesoneihin.

Hadroni su kompozitne cestice na koje djeluje jaka sila. Postoje dvije vrste hadrona. Jedna vrsta su barioni koji su sastavljeni od tri kvarka. Druga vrsta su mezoni, koji su sastavljeni od jednog kvarka i jednog antikvarka. Kako i sami hadroni mogu biti fermioni ili bozoni, ovisno o tome se dijele na barione, u koje spadaju i nukleoni, te mezone.

Hadroni (no grieku hadros - liels, smags, stiprs), agrak izdota literatura ari adroni - elementardalinas, kas spej piedalities stipraja mijiedarbiba. Hadroni sastav no kvarkiem, kurus kopa saista gluoni, tadel hadroni nav pieskaitami pie istam elementardalinam.

Hadroneiksi sanotaan hiukkasia, jotka koostuvat kvarkeista ja ne pysyvät koossa, koska vahvaa vuorovaikutusta välittävät gluonit sitovat kvarkit yhteen. Hadronit voidaan jakaa kvarkkilukumääränsä mukaan kahteen alaluokkaan: baryoneihin ja mesoneihin.

Hadroni su kompozitne cestice na koje djeluje jaka sila. Postoje dvije vrste hadrona. Jedna vrsta su barioni koji su sastavljeni od tri kvarka. Druga vrsta su mezoni, koji su sastavljeni od jednog kvarka i jednog antikvarka. Kako i sami hadroni mogu biti fermioni ili bozoni, ovisno o tome se dijele na barione, u koje spadaju i nukleoni, te mezone.

Hadroni (no grieku hadros - liels, smags, stiprs), agrak izdota literatura ari adroni - elementardalinas, kas spej piedalities stipraja mijiedarbiba. Hadroni sastav no kvarkiem, kurus kopa saista gluoni, tadel hadroni nav pieskaitami pie istam elementardalinam.