Glykogeeni on eläinten varastohiilihydraatti samaan tapaan kuin tärkkelys on kasveilla. Se on pitkäketjuinen ja monihaarainen polysakkaridi, joka rakentuu yksinomaan glukoosimolekyyleistä. Glykogeenin synteesiä glukoosimolekyyleistä (ts. glykogeneesiä) aktivoi insuliini. Glykogeenia muodostuu pääasiassa maksa- ja lihassoluissa. Maksasolut ylläpitävät veren glukoosipitoisuutta glykogeenivarastojensa avulla, mutta lihassolut eivät vapauta glykogeenia verenkiertoon, vaan käyttävät niitä omaan energiantuotantoonsa lihastoiminnan aikana. Glykogeeni hajoaa takaisin glukoosiksi reaktiosarjassa, jota kutsutaan glykogenolyysiksi. Haiman tuottama glukagoni edistää glykogenolyysiä maksassa ja lisämunuaisten adrenaliini taas sekä maksassa että lihaksissa.

Glykogeeni on eläinten varastohiilihydraatti samaan tapaan kuin tärkkelys on kasveilla. Se on pitkäketjuinen ja monihaarainen polysakkaridi, joka rakentuu yksinomaan glukoosimolekyyleistä. Glykogeenin synteesiä glukoosimolekyyleistä (ts. glykogeneesiä) aktivoi insuliini. Glykogeenia muodostuu pääasiassa maksa- ja lihassoluissa. Maksasolut ylläpitävät veren glukoosipitoisuutta glykogeenivarastojensa avulla, mutta lihassolut eivät vapauta glykogeenia verenkiertoon, vaan käyttävät niitä omaan energiantuotantoonsa lihastoiminnan aikana. Glykogeeni hajoaa takaisin glukoosiksi reaktiosarjassa, jota kutsutaan glykogenolyysiksi. Haiman tuottama glukagoni edistää glykogenolyysiä maksassa ja lisämunuaisten adrenaliini taas sekä maksassa että lihaksissa.