Futuuri on
verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa. Suomen nykyisessä yleis- ja puhekielessä ei käytännössä esiinny futuuria, vaan sen sijasta käytetään yleensä
preesensiä, nykyajan muotoa. Jos futuurista merkitystä on tarpeen erityisesti korostaa, saatetaan käyttää myös epäkorrektia
tulee tekemään -rakennetta, jonka jotkut ovat tulkinneet
ruotsalaisperäiseksi (
r. kommer att göra). Vanhassa suomen kielessä futuuri kuului tempusjärjestelmään, mistä jäänteenä juhlallisessa kirjakielessä käytetään edelleenkin joskus arkaaista futuurimuotoa eli
liittopreesensiä on tekevä, johon joidenkin mielestä liittyy tietty
deterministisyyden sekä
imperatiivisuuden mielikuva. Ominaisuus ei ole futuurille kovin tyypillinen, sillä siihen liitetään usein ajatus aikomisesta tai arvaamisesta. Toisaalta
ranskan kielessä futuuria käytetään usein myös imperatiivia lähenevässä merkityksessä, varsinkin toisessa, mutta esimerkiksi lakiteksteissä kolmannessakin persoonassa. Vanhassa suomen kielessä futuuria ilmaistiin myös nykyään hävinneellä rakenteella
pitää/piti tapahtuman, mistä jäänteenä nykykielessä ovat enää sanonnat
tuleman pitää ja
tuleman piti.
