Käsitteellä "tietoyhteiskunta" viitataan uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan. 1990-luvun alusta lähtien tieto- ja viestintätekniikan kehitys on ollut valtavan nopeaa. Tätä muutosta ilmentävät sähköisen tietojenvaihdon yleistyminen, digitaaliteknologiaan siirtyminen, Internetin käytön räjähdysmäinen kasvu ja televiestintämarkkinoiden vapautuminen.
Tietoyhteiskunta muuttaa perin pohjin useita jokapäiväisen elämän alueita, mikä näkyy esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien ja tiedonsaannin parantumisena (etäopiskelu, tietotekniikkaa hyödyntävä opiskelu), työn organisoinnissa ja ammattitaidon hyödyntämisessä (etätyö, virtuaaliyritykset), käytännön elämässä (sähköinen terveydenhuolto) ja vapaa-ajanvietossa. Se antaa kansalaisille myös uusia osallistumismahdollisuuksia helpottamalla mielipiteiden ja näkemysten ilmaisemista. Näiden edistysaskelien ohella tietoyhteiskunta tuo kuitenkin mukanaan myös uusia huolenaiheita: Internetin laajan käytön takia on esimerkiksi välttämätöntä ryhtyä toimiin uusien rikollisuuden muotojen ja piratismin torjumiseksi ja huolehtia tietosuojasta ja teollis- ja tekijänoikeuksista. Lisäksi tietoyhteiskunnassa on vaarana, että tietyt väestöryhmät syrjäytyvät ja yhteiskunnalliset epäoikeudenmukaisuudet korostuvat.
Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä ajatellen tietoyhteiskunta on keskeinen osa Euroopan unionin alkaneen vuosisadan strategiaa. EU on käynnistänyt muun muassa tuki- ja edistämistoimia (eEurope-toimintasuunnitelma) ja ryhtynyt toimiin, joiden tarkoituksena on hallita ja rajoittaa tietoyhteiskunnan kehityksen mukanaan tuomia riskejä. Tällaisiin toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi toimintasuunnitelma Internetin käyttöturvallisuuden parantamiseksi ja verkkojen laittoman ja haitallisen sisällön torjumiseksi.
Katso:
eEurope
Televiestintä
Teollis- ja tekijänoikeudet