Alkujaan laajentumisella tarkoitettiin niitä neljää vaihetta, joissa Euroopan yhteisöön liittyi sen kuuden perustajavaltion (Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg Ranska ja Saksa) rinnalle yhdeksän uutta maata. Kyseessä olivat seuraavat laajentumiset:
1973: Irlanti, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta
1981: Kreikka
1986: Espanja ja Portugali
1995: Itävalta, Ruotsi ja Suomi.
Nykyinen liittymisaalto tekee laajentumisesta ainutkertaisen tilaisuuden ulottaa rauha, vakaus ja vauraus koskemaan koko Euroopan mannerta: se on toistaiseksi laajin ja monipuolisin laajentuminen, joka koskee kymmentä Keski- ja Itä-Euroopan maata (Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro), kahta Välimeren maata (Kypros ja Malta) sekä Turkkia.
Komissio päätti niistä kymmenen - Kypros, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Tšekki, Slovakia ja Slovenia - kanssa neuvottelut Kööpenhaminassa (12. ja 13. joulukuuta 2002) kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa, jotta ne voisivat liittyä Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Bulgarian ja Romanian osalta tavoitteena on saattaa neuvottelut päätökseen niin, että maat voisivat liittyä vuonna 2007. Turkin kanssa käytävien neuvottelujen aloitusmahdollisuutta on sovittu arvioitavan joulukuussa 2004.
Katso:
Agenda 2000
Euroopan komission kokoonpano
Hallitustenvälinen konferenssi (HVK)
Jäsenyysneuvottelut
Jäsenyyttä hakeneet maat
Syveneminen
Uuden jäsenvaltion liittyminen unioniin
Äänten painottaminen neuvostossa
Kun EU sai alkunsa 1950-luvulla, sillä oli vain kuusi jäsenvaltiota. Nyt jäsenvaltioita on 25. EU on laajentunut useaan eri otteeseen. Viimeksi toukokuussa 2004 mukaan tuli kymmenen uutta jäsentä: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.