Hiussuoni eli kapillaari on
verenkiertoelimistön osista pienin. Hiussuonia on joka puolella ihmisen (tai eläimen) kehoa, sillä niiden tehtävänä on veren ja
solujen välinen ravintoaineiden, hengitysilman kaasujen ja kuona-aineiden vaihto. Hiussuonen läpimitta on lähes sama kuin punasolun leveys eli
punasolut mahtuvat kulkemaan kapillaareista vain yksi kerrallaan, joka taas johtaa siihen, että veri kulkee hiussuonissa melko hitaasti. Hiussuonen seinämä koostuu ainoastaan yhdestä kerroksesta litteitä endoteelisoluja ja niiden ulkopuolella olevasta ohuesta
sidekudoksisesta tyvikalvosta. Hiussuonia sulkevat erityiset
sileästä lihaksesta muodostuneet sulkijat, prekapillaarisfinkerit, joita on juuri ennen hiussuonia olevissa pienissä
valtimoissa, muttei siis itse hiussuonissa. Sfinkereiden toimintaa säätelee suoraan
kudosten happipitoisuus ja niihin vaikuttavat myös eräät
hormonit. Hiussuonessa veri kulkee
laskimoiden ja valtimoiden paine-eron ansiosta. Hiussuonissa verestä suodattuu
plasmaa paine-eron vaikutuksesta
kudosnesteeseen, mutta se palaa takaisin hiussuonten loppupäässä.
