Gootit olivat itägermaanista kieltä puhunut etninen ryhmä, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa. Perinteisen mutta kiistanalaisen tulkinnan mukaan gootit asuivat ajanlaskun alussa Veiksel-joen suulla Puolan pohjoisrannikolla. Varsinaisesti gootit astuivat antiikin ajan kirjallisiin lähteisiin 200-luvulla, jolloin he asuivat Kaakkois-Euroopassa ja Mustanmeren pohjoispuolella. Sen jälkeen heidän vaiheitaan voidaan seurata aina 500-luvulle asti, visigooteiksi kutsutun ryhmän tapauksessa 700-luvulle. On kuitenkin kyseenalaista, paljonko 500-luvun tai 700-luvun gooteilla oli yhteistä satoja vuosia aikaisemmin eläneiden goottien kanssa. Gootit eivät välttämättä olleet mikään etnisesti, kielellisesti tai kulttuurisesti yhtenäinen kokonaisuus, vaan kokoelma erilaisia keskenään liittoutuneita ja gootti-identiteetin omaksuneita väestöaineksia. Goottien joukossa saattoi germaanien ohella olla slaavilaista, iraanista, roomalaista tai muuta alkuperää olevia ryhmiä.

Göötit eli götalaiset olivat muinaisskandinaavinen kansa tai heimo, joka asui nykyisen Etelä-Ruotsin alueella, Götajoen varrella. Götanmaa on saanut nimensä heidän mukaansa. Myöhemmin gööteiksi on kutsuttu kaikkia Götanmaan asukkaita. Varhaisenglantilaiset Beowulf ja Widsith -tekstit mainitsevat geatas-kansan, joka on usein tulkittu gööteiksi. Saagoissa gööteistä käytetään nimitystä gautar. Etenkin ruotsalainen kansallismielinen historiankirjoitus on perinteisesti yhdistänyt göötit gootteihin, mutta yhteydestä ei ole varmoja todisteita.

Gootit olivat itägermaanista kieltä puhunut etninen ryhmä, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa. Perinteisen mutta kiistanalaisen tulkinnan mukaan gootit asuivat ajanlaskun alussa Veiksel-joen suulla Puolan pohjoisrannikolla. Varsinaisesti gootit astuivat antiikin ajan kirjallisiin lähteisiin 200-luvulla, jolloin he asuivat Kaakkois-Euroopassa ja Mustanmeren pohjoispuolella. Sen jälkeen heidän vaiheitaan voidaan seurata aina 500-luvulle asti, visigooteiksi kutsutun ryhmän tapauksessa 700-luvulle. On kuitenkin kyseenalaista, paljonko 500-luvun tai 700-luvun gooteilla oli yhteistä satoja vuosia aikaisemmin eläneiden goottien kanssa. Gootit eivät välttämättä olleet mikään etnisesti, kielellisesti tai kulttuurisesti yhtenäinen kokonaisuus, vaan kokoelma erilaisia keskenään liittoutuneita ja gootti-identiteetin omaksuneita väestöaineksia. Goottien joukossa saattoi germaanien ohella olla slaavilaista, iraanista, roomalaista tai muuta alkuperää olevia ryhmiä.

Göötit eli götalaiset olivat muinaisskandinaavinen kansa tai heimo, joka asui nykyisen Etelä-Ruotsin alueella, Götajoen varrella. Götanmaa on saanut nimensä heidän mukaansa. Myöhemmin gööteiksi on kutsuttu kaikkia Götanmaan asukkaita. Varhaisenglantilaiset Beowulf ja Widsith -tekstit mainitsevat geatas-kansan, joka on usein tulkittu gööteiksi. Saagoissa gööteistä käytetään nimitystä gautar. Etenkin ruotsalainen kansallismielinen historiankirjoitus on perinteisesti yhdistänyt göötit gootteihin, mutta yhteydestä ei ole varmoja todisteita.