Neoliittinen kausi eli nuorempi kivikausi (kreikan
neos uusi,
lithos kivi) oli kausi, jolloin maanviljely ja karjanhoito syntyivät ja kehittyivät. Pohjois-Euroopassa neoliittisen kivikauden katsotaan alkavan keramiikan valmistustaidon oppimisesta.
Lähi-idässä ja Manner-
Euroopassa neoliittinen kausi alkoi
maanviljelyn ja
karjatalouden synnystä. Neoliittiselle kaudelle tyypillistä oli laaja metallin käytön puuttuminen, hiotut kiviesineet, poltetut saviastiat eli keramiikka ja kankaan kudonta. Neoliittisella kaudella rakennettiin taloja, asutus oli yleensä kiinteää tai puolipysyvää. Maanviljelyn synty muutti yhteiskunnan toisenlaiseksi kuin metsästäjien aikakaudella. Eri seuduilla viljeltiin eri viljalajeja maanviljelyn keksimisen aikoihin. Lähi-idässä kasvatettiin monijyväistä
vehnää ja
ohraa,
Kiinassa riisiä,
Amerikassa intiaanit viljelivät
maissia.